1970-luvulla, ollessani nuori poika, kävimme kesäkuukausina jopa päivittäin isäni kanssa sukellusretkillä. Minusta tuntui, että kesäpäivät olivat täynnä seikkailua, retkeilyä ja sukellusreissuja saaristomerellä.

Isäni ohjaamille retkille lähdettiin lähes säällä kuin säällä. Nuorelle pojalle se oli ajoittain pelottavaakin, mutta isäni varmat otteet siirsivät pelon syrjään pahemmissakin saariston säissä. Nyt jälkeenpäin ajateltuna moni seikkailu tuntui jopa hullulta, mutta lapsuudestani on jäänyt mieleeni upeita ja rakkaita muistoja. Meri tulee aina olemaan lähellä sydäntäni, aivan kuten se oli myös isälläni. Aikuisiällä puhuimme paljon sen ajan sukeltamisesta sekä retkistä, joita teimme.

Isäni oli innokas sukellusharrastaja. Hän oli myös ammattimainen sukeltaja, hän teki vedenalaista hitsausta ja muita vaativia veden alla tehtäviä projekteja sivutyönään. Vasta nuorena aikuisena ymmärsin, että tuo aika, jonka silloin isäni kanssa vietin, oli todellinen inspiraation lähde.

Seurasin hyvin tarkkaan kaikkea, mitä isäni teki sukellusretkien aikana. Aina kun sain mahdollisuuden, tutkin isäni sukellusvarusteita sekä yritin selvittää niiden toimintaperiaatteita. Sukeltaessa laitteiden ja varusteiden on oltava luotettavia. Siihen aikaan varusteet olivat älytekniikkaa ilman prosessoreita, vastuullisesti valmistettuja ja äärimmäisen kestäviä. Sukellusvarusteet ovat kehittyneet noilta ajoilta valtavasti sisältäen nykyään älytekniikkaa ja varotoimia antavia järjestelmiä.

Olosuhteet olivat monta kertaa todella ankaria. Sukellusturvallisuutta on ehdottomasti noudatettava ja vältettävä tarpeettomia riskejä, jotka voivat vaarantaa oman tai muiden sukeltajien turvallisuuden. Tapaamissani sukellusporukoissa selvästi kunnioitettiin turvallisuutta enemmän kuin mitään muuta. Se on jäänyt minullekin lähtemättömän elävästi muistiin.

Yksi sukeltajanvaruste oli isäni sukelluskello (Citizen B52806). Se oli pienissä käsissäni aina isäni sukelluksien pinta-aikojen välissä ja sukelluksien jälkeen. Minulla oli tuo kello ranteessa myös muutamia kertoja omilla sukelluksillani. Isäni sukelluskello oli minulle jo silloin ja on aina rakas esine. Myöhemmin olen tajunnut, että tämä oli varmasti se hetki, jolloin kiinnostus kelloihin alkoi. Isäni kello on ollut monessa mukana hänen aktiivisen sukellusuran jälkeen. Hyvä ystävämme kirjoitti mieleenpainuvasti artikkelin tästä kellosta ja sen ympärillä kuluneesta ajasta.

Voit lukea tämän erinomaisen artikkelin täältä: The fabulous story of Seppo and his B52806 150m Citizen. Thank you Citizen Guy!

Isäni tekemä ensimmäinen sukelluspukuni, mallia 1977 kotitekoinen, tässä koe-sukellukseen valmistautumassa. Isäni antoi minulle sukelluspuukon, lähes samanlaisen kuin hänen omansa, mutta tämä oli tehty kokonaan puusta.

Isäni valmistautumassa sukellukselle, Maarianhaminassa 1971

Kohti uusia seikkailuja Lyökissä 1977

Unelmasta sukeltaja-kelloksi

Olen ollut kelloharrastaja nuoruudesta lähtien. Idea ja unelma omasta kellomallistosta syntyi jo kauan sitten, mutta idean eteneminen haaveesta tuotteeksi edellytti oikea hetkeä ja mahdollisuutta ryhtyä sitä toteuttamaan. Lopulta elämänkulussa tuli aika, jolloin pystyin suunnittelemaan ja toteuttamaan oman kellomallin.

Halusin, että ensimmäinen kello näyttää klassiselta 70-luvun sukelluskellolta niin kokonsa kuin värienkin puolesta. Halusin päivittää kellon nykypäivän teknisten standardien ja täsmällisen laadun mukaiseksi. Siksi valitsin kelloon parhaat materiaalit ja arvostetuimmat komponentit, jotta kellon voi viedä arjen käytöstä sukeltamiseen ja muuhun aktiiviseen elämään. Toiminnallisuuksien lisäksi halusin luoda omaperäisen ulkonäön, josta voin itse olla ylpeä.

Inspiraatio kelloihin syntyy sukeltajien ja sukellusmatkojen aikakaudelta - ajalta, jolloin tekniikka ei ole vielä vaikuttanut suuresti löytämisen ja etsimisen iloon - ajalta, jolloin tarvittiin runsaasti vaivaa, taustatutkimusta sekä sinnikkyyttä tehdä vedenalaista työtä ilman moderneja digitaalisia laitteita.

Minulla on etuoikeus elää sukellus harrastuksen nykypäivää, kun tekniikka tunnustaa vedenalaisen seikkailun paremmin kuin koskaan ennen. Tunnen myös, että minulla on etuoikeus jättää jotain myös seuraaville sukupolville. Ainakin sen suuren seikkailun tunteen, joka on inspiroinut minua siitä asti, kun olin pieni poika, joka katsoi horisonttiin ja mietti, kuinka olla rohkea sukeltaja meren syvyyksissä.

Seikkailuista Suomen ainutlaatuisessa luonnossa

Näiden kellojen inspiraationa on sukelluksen ilo, seikkailu suomalaisessa luonnossa sekä perheeni rakkaus, jonka sain kokea lapsuudessani 70-luvulla. Teimme isäni kanssa useita sukellusretkiä Lyökin Pooki -majakka-alueen ympärillä. Pookwatches tuntuikin kelloille itsestään selvältä nimeltä. Pookwatches kellosarjat tai mallit ovat syntyneet tarinoista, jotka ovat koskettaneet minua. Toivottavasti nautit hengestä, jonka olen kellojemme kautta välittänyt.

Ideologiaamme kiteytyy erittäin hyvin myöhemmin isäni työpöydän muistiolta löydetyissä sanoissa “asioiden ei tarvitse olla ihmeenomaisia, käytännöllisyys riittää”. Itse tulkitsen sen turhaksi koettavan välttämisenä, joka välittyy myös vastuullisuutena ja paluuna perusasioiden äärelle.

Kaikki tämän verkkosivun ”Lyökki” -aiheiset kuvat ovat isäni ottamia, jota ihailen, rakastan ja kunnioitan suuresti. Lyökki & Maarianhamina, Suomi, vuosina 1969-1980

Rakkaan Isäni muistoksi – C. Andreas Prepula